Tiivistelmä – mitä on integroitu tuholaistorjunta (IPM):
Integroitu tuholaistorjunta (IPM) on lähestymistapa, jossa priorisoidaan myrkyttömiä ja ympäristöystävällisiä menetelmiä, jotta tuholaiset pysyisivät poissa toimitiloista.
Toisin kuin perinteinen tuholaistorjunta, joka tukeutuu vahvasti kemikaaleihin, IPM hyödyntää monia muita menetelmiä. Se pyrkii sellaiseen tuholaishallintaan, jossa yksittäisiä torjuntatoimia voidaan tehdä myrkyttömillä ratkaisuilla.
Euroopan kestävyysstrategia, Vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal), pyrkii tekemään Euroopasta maailman ensimmäisen ilmastoneutraalin maanosan. Vaikka ohjelma itsessään ei ole laki, se ohjaa lainsäädäntöä ja yksityisiä standardeja asettamaan kestävyyden etusijalle kaikilla teollisuuden aloilla.
Vuonna 2020 julkaistu Pellolta pöytään (Farm to Fork, F2F) -strategia on kymmenvuotinen suunnitelma EU:n siirtymiseksi kestävään elintarvikejärjestelmään. Tuholaistorjunnan kannalta se toimii myös moottorina historian kunnianhimoisimmille kemikaalien vähentämistavoitteille.
Vuoden 2009 direktiivi torjunta-aineiden kestävästä käytöstä (SUD, 2009/128/EY) velvoittaa kaikki EU-maat edistämään vaihtoehtoisia, kemikaalittomia menetelmiä. Pellolta pöytään -strategia kiristi tätä tavoitetta: kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä on vähennettävä 50 % vuoteen 2030 mennessä.
Vaikka IPM on ollut lakisääteinen vaatimus jo vuodesta 2014, uudet strategiat tehostavat sen valvontaa. SUD-direktiivi määrittää, että jokaisen ammattimaista tuholaistorjuntaa käyttävän yrityksen – pienestä leipomosta kansainväliseen tehtaaseen – on noudatettava IPM-periaatteita. Lisäksi biosidivalmisteasetus (BPR) säätelee käytettyjen tuotteiden tarkkaa jäljitettävyyttä ja hyväksyntää.
Lakisääteisten vaatimusten lisäksi integroidulla tuholaistorjunnalla on selkeitä liiketoimintahyötyjä:
Integroidussa tuholaishallinnassa on käytettävä kaikki muut keinot, kuten rakenteellinen tiivistäminen, elinympäristön muokkaus ja jatkuva seuranta ennen kuin torjunta-aineiden käyttöä harkitaan. IPM koostuu kolmesta osa-alueesta:
Tärkein vaihe on estää tuholaisten pääsy tiloihin. Se voidaan toteuttaa rakojen tiivistämisellä, ravinnonlähteiden poistamisella ja kosteuden hallinnalla. Pellolta pöytään -strategian mukaan yrityksen on pystyttävä osoittamaan, että kaikki nämä ennaltaehkäisevät keinot on käytetty ennen kemikaaleihin tarttumista.
Säännöllinen seuranta ja raportointi ovat elintärkeitä. Kun tuholaisten merkit havaitaan ajoissa, toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen ongelman kärjistymistä. Digitaaliset ratkaisut, kuten PestConnect, varmistavat, että toimenpiteitä tehdään vain siellä, missä havaintoja oikeasti on. Samalla niistä saadaan auditointeihin tarvittava data läpinäkyvästi.
IPM:ssä hyödynnetään laajasti erilaisia menetelmiä, kuten biologista torjuntaa (luontaiset viholliset), elinympäristön muokkausta, feromoneja ja mekaanisia ratkaisuja (esim. LED-hyönteispyydykset tai automaattiset jyrsijäloukut).
Rentokilin asiantuntijoilla on syvä ymmärrys tuholaisten elinkaaresta, käyttäytymisestä ja biologiasta. IPM-ohjelmassamme tuholaishallinnan pääpaino on ennaltaehkäisyssä ja rajoittamisessa, jossa avustamme ja neuvomme aina asiakkaitamme. Käytämme lisäksi digitaalisia ratkaisuita, jotka auttavat yritystäsi täyttämään tiukat viranomaisvaatimukset.
Määritämme yhdessä kanssasi tason, jolloin torjuntatoimenpiteisiin on ryhdyttävä. Elintarvike- ja lääkealalla noudatetaan tyypillisesti nollatoleranssia.
Teknikkomme suorittavat tarkastuksia tunnistaakseen riskialueet, kuten kosteuden tai rakenteelliset suojapaikat. Jatkuva digitaalinen seuranta tuottaa todennettavaa dataa, jolla osoitetaan lain edellyttämä ennaltaehkäisy.
Hyvä hygienia poistaa tuholaisten ravinnon ja suojapaikat. Dokumentoimme puutteet ja annamme suositukset myRentokil-palveluun. Suosittelemme myös rakenteellisia tiivistysratkaisuja kriittisiin pisteisiin, kuten oviin ja lastauslaitureihin.
Priorisoimme myrkyttömät mekaaniset ja fyysiset menetelmät, kuten lämpökäsittelyt tai IoT-pohjaiset loukut.
Kemikaalien, kuten jyrsijämyrkkyjen käyttäminen on tarpeellista silloin, jos estämisellä ja rajoitustoimilla ei saavuteta kannan hävitystä, tai ympäristössä on liikaa muita kannan mahdollistavia tekijöitä, joita ei voida karsia.
Henkilöstömme on koulutettu kemikaalien käyttöön toimimaan pienemmän haitan periaatteella, ja esimerkiksi Autogate-kalustolla saadaan torjuntatoimet aloitettua välittömästi kun alueella havaitaan liikettä.
>> Lue lisää Rentokilin tuholaishallintapalveluista eri toimialoille
IPM ei ole enää valinnainen toimintatapa, vaan lakisääteinen välttämättömyys EU:ssa. Rentokilin lähestymistapa auttaa yritystäsi vastaamaan näihin vaatimuksiin kestävästi ja läpinäkyvästi.
Haluaisitko kuulla tarkemmin, miten Rentokilin IPM-ratkaisut tukevat yrityksesi liiketoimintaa ja ympäristötavoitteita? Ota meihin yhteyttä!